EN | SE | DE

Varojen palauttaminen SVOP-rahastosta

SVOP- rahastoon merkitään lain mukaan se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei perustamissopimuksen tai osakeantipäätöksen mukaan merkitä osakepääomaan ja jota ei kirjanpitolain mukaan merkitä vieraaseen pääomaan. Rahastoon voi kertyä varoja myös osakkeenomistajan vastikkeettoman sijoituksen kautta, josta sijoittaja ei siis saa vastikkeeksi yhtiön osakkeita. Samoin rahastoon merkitään se määrä, jolla osakepääomaa alennetaan ja jota alennusta ei kuitenkaan käytetä tappion kattamiseen tai varojen jakamiseen. Myös yritysjärjestelyissä, kuten sulautumisessa, jakautumisessa, liiketoimintasiirrossa tai osakevaihdossa voi SVOP-rahasto karttua.

Miten sijoitus tehdään?

Laissa ei erikseen ole säädelty päätöksentekomenettelyä, jolla SVOP-rahasto syntyy tai jolla sitä kerrytetään. Tämän vuoksi voidaan tehdä johtopäätös, että tämä asia kuuluu hallituksen päätösvaltaan ns. yleisen toimivallan perusteella.

Myös sijoittajan puolelta tarvitaan erityinen tahdonilmaisu, esimerkiksi kun yhtiöltä oleva saaminen muutetaan pääomaksi. Yhtiölle pitää tuolloin ilmoittaa kyseisen muutoksen hyväksyminen, jolloin yhtiön hallitus voi tehdä asiassa päätöksen.

Sijoitukseen voi liittyä ehtojakin, mutta erityiset takaisinmaksua koskevat ehdot tekevät sijoituksesta helposti vieraan pääoman luonteisen.

Varojen jakaminen SVOP-rahastosta

Samoin kuin osingonjaosta, yhtiökokous päättää myös SVOP-rahastosta tapahtuvasta varojen jaosta. Yhtiökokous ei voi päättää jakaa varoja enempää kuin hallitus on ehdottanut.

Mikäli yhtiökokouksen päätöksessä ei mainita varojenjaon eräpäivää, on hallituksen huolehdittava maksusta ilman aiheetonta viivytystä.

Varojen jako tapahtuu viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. Sen ei tarvitse olla välttämättä viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, vaan varojen jakoa varten voidaan tehdä oma erillinen tilinpäätöksensä, joka tuolloin kuitenkin sekaannuksen välttämiseksi tulisi nimetä esim. tilinpäätökseksi osatilikaudelta mainiten osatilikauden pituus.

Maksukykytesti

Kaikissa varojenjakotilanteissa tulee tarkasti ottaa huomioon maksukykytesti, jonka mukaan varoja ei saa jakaa jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden.

Oikeusministeriössä laadittiin toukokuussa 2009 muistio, jossa esitettiin maksukykytestin täsmentämistä. Maksukyvyn arvioinnin ajankohtaa ehdotettiin muistiossa selvennettäväksi siten, että hallituksen ja toimitusjohtajan on arvioitava maksukykyä mahdollisimman lähellä yhtiökokousta, joka päättää varojenjaosta ja jakopäätöksen täytäntöönpanoa. Jos varojenjako toteutetaan lyhyen ajan kuluessa yhtiökokouksen päätöksestä, uusi arvio olisi tarpeen vain poikkeuksellisesti, jos yhtiön taloudellisessa tilassa tai toimintaympäristössä on ilmennyt nopeita, olennaisia muutoksia. Jos jakopäätös pannaan täytäntöön pidemmän ajan kuluttua päätöksestä, ajan kulumisen vuoksi voi olla tarpeen arvioida maksukykyä uudelleen perusteellisemmin.

SVOP-rahastosta tapahtuvan varojenjaon verotus

Tällaisesta varojenjaosta verotuksessa ei ole säännöksiä. Verohallituksen ohjeistuksen mukaan on erikseen selvitettävä, onko kysymyksessä voittovarojen jakaminen vai pääoman palauttaminen. Jos sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojen jakaminen rajoittuu varoihin, jotka alun perin ovat syntyneet osakkeenomistajien tai muiden kuin osakkeenomistajien pääomasijoitusten myötä, varojen jakamista on verohallituksen mukaan pidettävä pääomanpalautuksena. Ellei riittävän luotettavasti voida selvittää että SVOP-rahastosta jaetut varat ovat luonteeltaan pääomanpalautusta, varojenjakoon sovelletaan verotuksessa osinkoa koskevia säännöksiä. Mikäli rahastossa on sekä pääomasijoituksia että siirrettyjä voittovaroja, tulkitaan jako tällöin pääomapalautukseksi ja osingoksi pääomasijoitusten ja siirrettyjen voittovarojen suhteessa kyseisessä rahastossa.

Valtiovarainministeriössä on valmisteltu juuri hiljattain uusi esitys, jonka verolakiluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle. Esityksen mukaan pörssiyhtiöissä SVOP-rahaston palautusta verotettaisiin jatkossa aina osinkona.

Listaamattomissa yhtiöissä palautuksen voisi edelleen saada myyntivoittona, kuten tähänkin asti silloin, kun palautuksen saaja on sijoituksen tekijä ja palautus tapahtuu kymmenen vuoden kuluessa.

Osakkeenomistajan verotuksessa sijoitus SVOP-rahastoon lisää sijoituksen tehneen osakkaan omistaman osakkeen hankintamenoa, kun sijoitus liittyy osakkeen hankintaan. Jos palautus katsotaan pääomapalautukseksi, se tulkitaan luovutukseen rinnastettavaksi tuloksi, joka vähentää osakkeen hankintamenoa.

Pääomalaina vai sijoitus SVOP-rahastoon

Osakkaalla on usein vaihtoehtoina pääomalaina tai sijoitus SVOP-rahastoon kun hän rahoittaa yhtiötä. Kumpi olisi edullisempi?

Pääomalaina on useimmiten korollinen, joten sen tuotto-odotus voi olla parempi, samoin laina on aina korvamerkittyä ja siten takaisinmaksettavissa. Takaisinmaksuun ei sovelleta osakeyhtiölain 13 luvun varojen jakoa koskevia säännöksiä, joita tässä artikkelissa on kuvattu, vaan laina palautetaan lainana, joskin se on vieraan pääoman ehtoisiin lainoihin verrattuna aina viimesijainen. Kun yhtiötä uhkaa oman pääoman menetys, saadaan pääomalaina lukea tuollaisessa askelmassa omaksi pääomaksi.

SVOP-rahastosijoitus on koroton ja se on mahdollista palauttaa vain jos sidotulle omalle pääomalle jää täysi kate. Sen palauttamisessa noudatetaan tässä artikkelissa kuvattuja menettelytapoja. Koska SVOP-sijoitus lisää omaa pääomaa, parantaa se osingonmaksupohjaa, mitä pääomalaina ei tee.

Yhtiön kannalta rahastosijoitus saattaa olla edullisempi, mutta osakkaan kannalta pääomalainan takaisinsaanti on varmempaa ja helpompaa.

Päivitetty 14.11.2013

Harri Lukander
Harri Lukander
010 320 8412