Suomen rahapelimarkkina aukeaa kilpailulle

Suomessa suunnitellaan rahapelien avaamista kilpailulle, eli Veikkauksen monopolin purkamista. Ainakin kasinopelien ja vedonlyönnin osalta.

Uusi lisenssijärjestelmä tulisi mahdollisesti käyttöön jo vuonna 2026. Mitä seurauksia tällä mahdollisesti on? Millainen lisenssijärjestelmä voisi olla? Otetaanko Ruotsista mallia?

Suomen harkitessa rahapelien avaamista kilpailulle ja Veikkauksen monopolin purkamista, voidaan arvioida useita mahdollisia seurauksia ja ottaa huomioon erilaisia lähestymistapoja lisenssijärjestelmän suunnitteluun. Tässä on joitakin näkökohtia:

  1. Markkinoiden kilpailun lisääntyminen: Avoin kilpailu voi tuoda markkinoille uusia toimijoita, mikä voi johtaa parempaan pelivalikoimaan ja innovatiivisempiin palveluihin. Tämä voi lisätä kuluttajien vaihtoehtoja ja parantaa kokonaispelikokemusta.
  2. Valtion tulojen muutokset: Veikkauksen monopoliasema on tuonut merkittäviä tuloja valtiolle. Avaamalla markkinat kilpailulle valtion tulot rahapeleistä voivat muuttua, ja tämä voi vaikuttaa rahoitukseen, jota on jaettu eri yhteiskunnallisiin kohteisiin.
  3. Vastuullinen pelaaminen ja riippuvuusriskit: Monopolin purkaminen voi lisätä pelaamisen määrää ja saatavuutta, mikä saattaa nostaa huolia peliriippuvuudesta ja muista sosiaalisista haitoista. Lisenssijärjestelmän suunnittelussa on tärkeää huomioida vastuullisen pelaamisen periaatteet.
  4. Ruotsin malli: Ruotsissa siirryttiin lisenssijärjestelmään, jossa eri toimijoille myönnetään toimilupa ja heitä säännellään tiukasti. Tämä malli voi tarjota hyödyllisiä opetuksia Suomelle, etenkin sääntelyn, pelaajansuojan ja verotuksen näkökulmasta.
  5. Lisenssijärjestelmän rakenne: Lisenssijärjestelmän suunnittelussa tulee huomioida useita tekijöitä, kuten lisenssien määrä, myöntämisen kriteerit, sääntely- ja valvontamekanismit, verotus ja pelaajansuoja. Mallin valinta vaikuttaa siihen, miten tehokkaasti järjestelmä tasapainottaa taloudelliset intressit ja vastuullisen pelaamisen.
  6. Kansainvälisten toimijoiden rooli: Avoin markkina voi houkutella kansainvälisiä peliyhtiöitä, mikä tuo lisää kilpailua mutta myös vaatii tiukkaa sääntelyä varmistamaan, että nämä toimijat noudattavat paikallisia lakeja ja sääntöjä.
  7. Teknologian vaikutus: Digitaalisten alustojen ja mobiilipelaamisen suosion kasvu voi muuttaa markkinadynamiikkaa, ja lisenssijärjestelmän on kyettävä vastaamaan näihin muutoksiin.

Lopulliset seuraukset riippuvat siitä, miten uusi järjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan, sekä siitä, miten hyvin se tasapainottaa kilpailun edistämisen, valtion tulojen suojelun, pelaajansuojan ja yhteiskunnallisten vastuiden välillä.

Perintöoikeus – omaisuuden siirtyminen kuoleman jälkeen

muistotilaisuus

Perintöoikeus on monimutkainen oikeudenala, ja sen soveltaminen vaihtelee maittain ja eri tilanteittain. Se määrittelee, miten kuolinpesä jaetaan perillisten kesken ja miten perinnönjako tapahtuu henkilön kuoleman jälkeen.

Artikkelimme tarjoaa yleispätevän kuvan perintöoikeudesta Suomessa. Jos tarvitset tarkempaa tietoa tai neuvontaa perintöoikeuden käytännöistä ja soveltamisesta, suosittelemme kääntymään asiantuntijan, kuten lakimiehen tai perintöverotusta hoitavan viranomaisen, puoleen.

Perilliset ja kuolinpesä

Kun henkilö kuolee, hänen omaisuudestaan muodostuu kuolinpesä. Kuolinpesä käsittää vainajan jälkeensä jättämän omaisuuden, kuten kiinteistöt, rahavarat, sijoitukset, osakkuudet, ajoneuvot ja muut esineet. Kuolinpesän hoitamisesta vastaa yleensä pesänhoitaja tai perittävän testamentissa määrätty henkilö. Tavallisesti perintö jaetaan perintökaaren, testamentin tai avioehdon perusteella. 

Testamentti on asiakirja, jossa henkilö määrää kuolinpesänsä jakamisesta omien toiveidensa mukaan. Esimerkiksi nettikasinoiden rahapeleistä saatu summa voidaan testamentilla osoittaa tietylle henkilölle. Itse pelitiliä ei kuitenkaan voi jakaa tai siirtää eteenpäin, vaan se on aina henkilökohtainen ja sulkeutuu. Läheiset saavat pelitilin suljettua ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun tai tili lukkiutuu itsestään, kun se on ollut tarpeeksi kauan inaktiivisena. 

Mikäli testamenttia ei ole, sovelletaan perintökaarta, joka määrittelee perilliset ja perinnönjaon tietyissä sukulaisuussuhteissa. Perilliset ovat usein perittävän läheisiä sukulaisia, kuten puoliso, lapset, vanhemmat ja sisarukset. Myös aviopuolison kuoleman jälkeen syntyneet lapset tai ottolapset voivat kuulua perintökaareen. 

Läheisimmät sukulaiset saavat perinnöstä suuremman osan kuin kaukaisemmat sukulaiset: 

  • Lapset ja heidän jälkeläisensä: Mikäli perittävällä ei ole avio-oikeuden alaista puolisoa, perinnön saavat perittävän lapset ja heidän jälkeläisensä tasaosuuksin. 
  • Avio-oikeuden alainen puoliso: Avio-oikeuden alainen puoliso perii kuolleen puolisonsa omaisuuden ellei perittävä ole testamentilla tai avioehdolla määrännyt toisin.
  • Vanhemmat: Jos perittävällä ei ole puolisoa eikä jälkeläisiä, perintö menee perittävän vanhemmille tasaosuuksin. 
  • Sisarukset ja heidän jälkeläisensä: Mikäli perittävällä ei ole puolisoa, jälkeläisiä eikä vanhempia, perintö jaetaan perittävän sisarusten ja heidän jälkeläistensä kesken. 
  • Isovanhemmat: Jos perittävällä ei ole edellä mainittuja perillisiä, perintö menee perittävän isovanhemmille tasaosuuksin. Isovanhempien puutteessa heidän osansa saavat sedät, tädit, enot ja viimeisenä valtio.

Suomessa vakituisesti asuvalla ulkomaalaisella on yhtäläinen oikeus perinnön jakoon toisin mainita.

Perinnönjako puolison kuollessa

Suomessa perinnönjako aviopuolison tai rekisteröidyssä parisuhteessa eläneen puolison kuollessa perustuu perintökaaren määräyksiin. Perintökaaren mukaan puolison kuollessa leski perii ensin ns. lakiosaansa vastaavan osan perittävän varallisuudesta. Lakiosa on puolet siitä osuudesta, jonka leski olisi perinyt avioehtosopimuksesta riippumatta. Huomionarvoista on, ettei avopuolisoa lasketa perintökaaressa puolisoksi.

Mikäli perittävä on jättänyt jälkeensä jälkeläisiä, leski voi lisäksi saada hallintaoikeuden perinnöstä, mikä tarkoittaa, että leski saa käyttää perittävän omaisuutta elämiseensä ja hyödyntää sen tuottoja, mutta perintö itsessään siirtyy jälkeläisille. Hallintaoikeus on voimassa lesken eliniän tai toistaiseksi, jos erityisiä syitä on.

Jos perittävänä ei ole jälkeläisiä, leski perii koko perinnön. On myös mahdollista, että perittävällä on ollut testamentti, jossa hän on määrännyt erilaisesta perinnönjaosta. Testamentissa perittävä voi määrätä esimerkiksi, että leski perii kaiken omaisuuden tai tietyn osan siitä.

Vainajan velkojen periytyminen

Perintöoikeuden puitteissa perilliset voivat periä sekä varallisuutta että velkoja. Perintöön kuuluu yleensä sekä aktiivista omaisuutta, kuten kiinteistöjä ja rahaa, että passiivista omaisuutta, kuten velkoja ja velvoitteita. Perilliset voivat joutua vastaamaan myös perittävän veloista, jos perintöön kuuluva omaisuus ei kata kaikkia velkoja.

Kuolinpesä vastaa perittävän veloista omalla omaisuudellaan. Velkoja voidaan maksaa perittävän varoista, ja mikäli varallisuus ei riitä velkojen kattamiseen, velat voidaan periä myös perillisiltä.

Perilliset eivät kuitenkaan ole vastuussa perittävän veloista omalla omaisuudellaan, elleivät he ole esimerkiksi antaneet takauksia tai ole yhteisvastuullisesti vastuussa veloista. Veloista vastataan perintöosuuksiensa mukaisessa suhteessa. Jos perittävällä on velkoja, jotka ylittävät perittävän varallisuuden, perintöä kutsutaan nettovelkaperinnöksi, eikä perillisille yleensä jää mitään perinnöstä saatavaa.

On tärkeää, että perittävän velat selvitetään kuolinpesän hoitamisen yhteydessä. Pesänhoitaja tai asianajaja voi auttaa selvittämään ja maksamaan velat kuolinpesän varoista sekä hoitaa velkojien kanssa tarvittavia neuvotteluja.

Testamentin tekeminen

Testamentin tekeminen on Suomessa vapaaehtoista, eli testamentti ei ole pakollinen. Testamentti on kuitenkin hyödyllinen väline, jonka avulla voit määrätä omaisuutesi jakamisesta kuolemasi jälkeen omien toiveidesi mukaisesti.

Alla on muutamia vinkkejä testamentin laatimiseen Suomessa:

  1. Ota avuksesi asiantuntija: Testamentin laatiminen voi olla monimutkaista, joten on suositeltavaa saada apua asiantuntijalta, kuten lakimieheltä tai asianajajalta, varmistaaksesi, että testamentti vastaa tarpeitasi ja täyttää lain vaatimukset.
  2. Mieti tarkkaan testamentin sisältöä: Mieti, miten haluat jakaa omaisuutesi perillisillesi ja muille mahdollisille saajille. Voit määrätä erityisistä perinnöistä, osuuksien jakamisesta tai vaikkapa hyväntekeväisyyteen lahjoittamisesta.
  3. Huomioi lakimääräykset: Testamentin tulee olla lainmukainen, joten on tärkeää tutustua perintöoikeuden sääntöihin ja lakimääräyksiin. Esimerkiksi lakiosa on otettava huomioon, ja tietyissä tilanteissa lakiosan suojaamat perilliset eivät voi olla täysin syrjäytettyjä testamentilla.
  4. Selkeä ja ymmärrettävä kieli: Kirjoita testamentti selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä. Varmista, että testamentti ilmaisee selkeästi toiveesi ja tarkoituksesi jakaa omaisuutesi.
  5. Päivitä testamenttia tarvittaessa: Testamentti ei ole pysyvä asiakirja, ja on suositeltavaa päivittää sitä tarpeen mukaan. Muutokset perheolosuhteissa, omaisuuden koostumuksessa tai toiveissa voivat vaikuttaa testamentin päivittämisen tarpeeseen.

Muista, että nämä vinkit ovat yleisluonteisia, ja jokaisen yksilöllinen tilanne voi vaikuttaa testamentin sisältöön ja tarvittaviin toimenpiteisiin. 

Mitä tehdä kun saa perinnön?

Kun saat perinnön on joitakin asioita, jotka sinun tulee ottaa huomioon ja joita voit tehdä perinnön asianmukaiseksi lunastamiseksi.

Jos saat tiedon perinnöstä esimerkiksi kuolinpesän hoitajalta tai asianajajalta, sinun tulee ilmoittaa hyväksyväsi perinnön. Ilmoitus voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti, ja sen tarkoituksena on osoittaa halukkuutesi ottaa vastaan perintö.

Seuraavaksi sinun tulee selvittää kuolinpesän varallisuus ja velat. Tämä voi sisältää esimerkiksi kiinteistöt, rahavarat, sijoitukset, ajoneuvot ja muun omaisuuden. Lisäksi on tärkeää selvittää, mitä velkoja kuolinpesällä on ja miten ne tulisi käsitellä. Perinnöstä voi aiheutua perintöveroa, ja sinun tulee ilmoittaa perintöverotuksesta verottajalle.

Mikäli kuolinpesässä on useampia perillisiä, perinnönjako tulee valmistella ja toteuttaa. Tässä vaiheessa yhteistyö muiden perillisten ja tarvittaessa kuolinpesän hoitajan tai asianajajan kanssa on tärkeää. Perinnönjakosopimus tai perinnönjakokirja voidaan laatia, ja siinä määritellään perillisten osuudet ja perintöomaisuuden jakaminen. 

Kun perinnönjako on suoritettu, tulee huolehtia kuolinpesän loppuunsaattamisesta. Tähän voi kuulua esimerkiksi kuolinpesän tilien sulkeminen, velkojen maksaminen ja kuolinpesän varojen siirtäminen perillisille. 

Rahapelialan lisenssijärjestelmät

Siinä missä monella lainsäädännön alalla EU on tuonut harmonisointia ja yhteisiä käytäntöjä, ovat rahapelejä koskevat lait jokaisessa maassa hyvin erityyppisiä. Aiemmin käytännössä kaikilla mailla oli oma kansallinen monopoli, tärkeimpänä tuotteena kansallinen lotto.

Online rahapelaamisen rajoja ylittävä luonne on kuitenkin johtanut hyvin erilaisiin ratkaisuihin. Toiset maat ovat siirtyneet markkinaehtoiseen lisenssijärjestelmään, toiset pysyneet monopolin tiellä, usein erilaisten estojen tukemana. Suomessa yhdistynyt Veikkaus on ainoa laillinen rahapelien järjestäjä, mutta yksilötasolla jokaisella suomalaisella on oikeus pelata myös ulkomaille.

Viimeisin markkinat kontrolloidusti online rahapelit vapauttanut maa on naapurimme Ruotsi.

Ruotsin kokemuksia

Ruotsi on Suomelle edelleen se maa jonka lainsäädännön kehitys vaikuttaa myös meillä eniten keskusteluun. Ei ainoastaan rahapelaamista koskien vaan myös esimerkiksi rikoslain osalta. Ruotsin toimia ja niiden seuraamuksia seurataan tarkasti, onhan yhteiskunnissamme monia yhdistäviä piirteitä.

Ruotsi siirtyi Suomea muistuttavasta monopolista lisenssijärjestelmään vuoden 2019 alussa. Ulkomaiset toimivat voivat hakea lisenssiä online-rahapelien järjestämiseen Spelinspektionenilta. Kaikkea pelaamista ei vapautettu, esimerkiksi Lotto on edelleen Svenska Spelin hallussa yksinoikeudella, samoin peliautomaatit.

Ruotsin peliviranomainen Spelsinspektionen

Osasyynä markkinoiden vapauttamiseen oli varmasti käytännön pakko: vuonna 2018 jo 29% prosenttia rahapelaamisesta oli ulkomaisten yhtiöiden hallussa. (Online pelien osalta jopa 50%) Nämä rahat tietenkin valuivat kokonaan ulkomaille. Vaikka lisenssiin liittyvät maksut ja verot, ovat prosentuaalisesti tuotoiltaan pienemmät, nähtiin kuitenkin että ainakin osa jää näin hyödyttämään Ruotsia.

Toinen syy oli parempi mahdollisuus puuttua ongelmapelaamiseen. Ruotsin lisenssi asettaa operaattoreille tiukkoja vaatimuksia muun muassa peliestojen suhteen. Myös tarjousten määrää ja laatua on rajoitettu. Ja rikkomuksiin on myös puututtu raskainkin sanktioin. Onpa pelisivustoja jopa suljettu kokonaan.

Pitkän tähtäimen vaikutuksista on vielä hankala tehdä johtopäätöksiä. Jo 86 pelilisenssiä on myönnetty (tilanne 14.8.2019, Yle.fi). Verotuotot ovat olleet jopa yllättävän suuret, vaikka toki Svenska Spelin tuotot ovat hieman pienentyneet.

Pohjoismaat ja muu Eurooppa

Tanskan siirtyi lisenssijärjestelmään jo jokin aika sitten. Viro myöntää toimilupia nettikasinoille, joista osa toimii sieltä käsin myös Suomen markkinoilla. Laajemmin Euroopassa muun muassa Alankomaat on siirtymävaiheessa. Kaikilla mailla on oma lainsäädäntönsä, omin erityispiirtein. EU-tasolla yhtenäistä järjestelmää ei ole toistaiseksi tuloilla.

Norja ja Suomi jatkavat edelleen Monopolijärjestelmässä. Poliittisessa keskustelussa on Suomessa monia eriäviä suuntauksia. Veikkaus on kärsinyt kolauksia maineelleen, ja sekä mainonta että pelikoneet ovat herättäneet laajaa, kriittistä yhteiskunnallista keskustelua.

Toisaalla on tiukkaa vastuullisuutta korostava linja: pelikoneet pois kaupoista, rajoitteita mainontaan ja estot ulkomaille pelaamiselle. Toiset taas näkevät merkkejä lisenssijärjestelmän murenemisesta, ja uskovat että Suomi seuraa yleiseurooppalaista suuntausta pelimarkkinoiden lisensoidussa vapauttamisessa.

Lopulta kyseessä on poliittinen päätös. Veikkauksen edunsaajajärjestöt ovat Suomessa varsin vahvassa asemassa, ja puoleiden välillä on toistaiseksi ollut yhteisymmärrys siitä että monopoli on Suomelle paras järjestelmä.

Osakeyhtion hallituksen vastuu

Varsinkin pienissä osakeyhtiöissä hallituksen rooli on usein melko vähäinen. Hallitus saattaa koostua vain yrittäjästä itsestään ja toisesta henkilöstä eli varajäsenestä, usein lähipiiriin kuuluvasta.

Hallitus on kuitenkin lakisääteinen osakeyhtiön toimielin, ja rooli siinä tuo myös vastuuta lain näkökulmasta. Erityisesti tämä koskee yhtiön varojen ja velvoitteiden hoitamista.

Hallituksen on noudatettava toiminnassaan osakeyhtiölakia. Yksi tärkeistä sen periaatteista on osakkeenomistajien yhdenvertaisuus. Hallitus ei saa siis tehdä päätöksiä jotka antavat perusteetonta etua yhdelle omistajalle toisen asemaa huonontaen.

7 §
Yhdenvertaisuus

Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

Osakeyhtiölaki

Hallitus voi siirtää päätöksiä yhtiökokouksen tehtäväksi, mutta tämä ei kuitenkaan vapauta hallitusta vastuusta, sillä hallitus on yrityksessä se elin, joka toimeenpanee päätökset.

Hallituksen jäsen on korvausvelvollinen suhteessa yhtiöön, mikäli on aiheuttanut sille toiminnallaan vahinkoa. Vastuu ei koske liiketoimintaan liittyviä huonoja päätöksiä, vaan ainoastaan huolimattomuudesta ja tahallisuudesta johtuvia virheitä.

Lakiin sisältyy ns. tuottamusolettama.

Tehtävien laiminlyönti voi myös johtaa seuraamuksiin lain kannalta. Tällaisia laiminlyöntejä voivat olla esimerkiksi tilinpäätösasiakirjojen jättäminen toimittamatta. Myös kirjanpitolaki on siis huomioitava

Joskus on ongelmallista, että hallitus on se elin joka myöntää itselleen vastuuvapauden. Näissä tilanteissa mahdollisen vahingon aiheuttajan tulisi jäävätä itsensä.

Yksittäinen osakkeenomistaja joka kokee tulleensa kaltoinkohdelluksi, saattaa siis edelleen ajaa asiaansa yhtiötä kohtaan, vastuuvapauden myöntämisestä huolimatta.

Tyypillisesti hallituksen vastuu korostuu tilanteissa, joissa yhtiö ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin. Kun oma pääoma laskee alle puoleen osakepääomasta, on hallituksen ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin.

Taloyhtiö

Taloyhtiön eli asunto-osakeyhtiön on monille suomalaisille ensimmäinen ja ainoa hallituspaikka. Jopa 300,000 suomalaista kuuluu tällaisiin lakisääteisiin elimiin.

Monet samat vastuut ja velvollisuudet koskevat myös taloyhtiöiden hallituksia. Tärkein toimintaa säätelevä laki on Asunto-osakeyhtiölaki.

Samoin kuin muuta liiketoiminta harjoittavassa yhtiössä, myös asunto-osakeyhtiössä osakkaiden yhdenvertaisuudesta huolehtiminen on tärkeää.

Hallitusta ei siis tule käyttää omien tai lähipiirin etujen edistämiseen. Tärkeää on myös tarvittaessa turvautua ammattimaisten asianajopalveluiden apuun.

Osakeyhtiön myöntämät lainat lähipiirille

Osakeyhtiön myöntämä laina sen lähipiiriin kuuluvalle yksityishenkilölle on varsin monimutkainen lainopillinen kysymys. Asian laita kannattaa tarkistaa pätevältä lakimieheltä jo ennen lainan myöntämistä, jotta mahdollisilta haitallisilta seuraamuksilta vältytään.

Asiaa säätelee Osakeyhtiölaki (OYL), ja erityisesti sen luku 13 joka käsittelee yhtiön varojen jakamista. Kauppakamaritieto sanoo asiasta seuraavaa:

Yhtiössä saattaa olla ylimääräisiä varoja, joita ei haluta käyttää investointeihin tai jakaa omistajille. Tällöin saattaa tulla kyseeseen varojen lainaaminen. Mikäli yhtiön toimialaan ei kuulu lainananto, ei lainan antaminen välttämättä kuulu yhtiön normaaliin toimintaan, jolloin joudutaan arvioimaan lainan antamisen hyväksyttävyyttä osakeyhtiölain (OYL) kannalta.

Lähde: Kauppakamaritieto

Ratkaisevaa asiassa on ennen kaikkea yhtiön etu, eli palveleeko lainananto yhtiön toiminnan tarkoitusta. Osakeyhtiön tehtävä on tuottaa voittoa eli osinkoa omistajilleen, ja rahan jakaminen pois, varsinkin alihintaan, ei välttämättä tätä päämäärää edistä.

Huomioitava on seuraavat seikat:

  • Huolellisuusvelvoite: Onko lainansaajan maksukyky selvitetty riittävän tarkasti, niin että yhtiölle ei aiheudu vahinkoa.
  • Koron määrä: Verotuksellisesti laina voidaan tulkita piilotetuksi osingonjaoksi, mikäli korkoa ei ole tai se on poikkeuksellisen matala markkinoihin nähden
  • Avoimuus: Yhtiön toimintakertomuksen on sisällettävä eriteltynä myös rahalainat ja vakuudet, yhteismäärän ylittäessä 20000 euroa
  • Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus: Osakkeenomistajia tai myöskään yhtiön velkojia ei saa asettaa epäedulliseen asemaan lainansaajaan nähden

Kysy siis ennen kaikkea: Onko laina liiketaloudellisesti perusteltavissa?

Yksilön eli tässä tapauksessa lainansaajan on harkittava asiaa myös henkilökohtaisen verotuksen kannalta. Osakkaan tai hänen perheenjäsenensä saama laina voidaan lukea pääomatuloksi. Ks. verottajan ohje.

Tuloverolain (TVL) 53 a §:ssä käsitellään rahalainaa, jonka osakas tai hänen perheenjäsenensä on saanut osakeyhtiöltään verovuoden aikana ja joka on maksamatta vielä verovuoden päättyessä. Tällainen osakaslaina on lainansaajan veronalaista pääomatuloa, jos lainansaaja tai hänen perheenjäsenensä omistavat yhdessä tai erikseen vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Suoraan omistukseen rinnastetaan välillinen omistus.

Lähde: Vero.fi

Seuraamukset

Mikäli lainan katsotaan rikkoneen lainsäädäntöä, seuraamukset voivat olla vakavia. Rahaa saanut henkilö voidaan määrätä palauttamaan lainasumman, lainan myöntäjät voivat olla sekä vahingonkorvausvastuussa suhteessa yhtiöön, että rikosoikeudellisessa vastuussa. (Osakeyhtiörikos)

Isompien yhtiöiden tulee harkita asiaa myös maineseikkojen kannalta. Julkisuudessa erilaiset sisäpiirin etuudet saattavat herättää närää, jopa skandaalin. Pelkkä laillisuus ei siis ole ainoa huomioitava tekijä.

Onko nettikasinoilla pelaaminen laillista?

Monen mieltä askarruttava kysyms koskee onko nettikasinoiden pelaaminen laillista, varsinkin kun aiheesta uutisoidaan paljon Suomen mediassa. Vastaus kysymykseen nettikasinoilla pelaamisen laillisuudesta Suomessa, on että se on täysin laillista.

Kiellettyä on rahapelien kuten nettikasinoiden ja muiden rahapeli tuotteiden (lotto, keno, urheiluvedonlyönti) järjestäminen ja markkinointi Suomessa ilman lisenssiä. Lisenssi Suomessa on nykyään yksinoikeudella Veikkaus Oy:lla. (Tämä tosin saattaa muuttua lähitulevaisuudessa.)

Joskus saattaa saada kuvan siitä, että nettikasinoilla pelaaminen ei olisi Suomessa laillista. Tämä on kuitenkin väärä käsitys jonka haluamme oikaista.

Kerromme seuraavaksi siitä että miksi nettikasinoilla pelaaminen on laillista ja voittaminen verovapaata, ja miksi kaikki jotka haluavat pelata nettikasinolla voivat tehdä niin ilman lakikysymyksiin liittyviä huolia ja pelkäämättä mitään seuraamuksia.

Nettikasinoilla pelaaminen on laillista

Nettikasinoilla pelaaminen Suomestakin käsin on täysin laillista. Suomessa on rahapelejä koskeva monopoli, joka tarkoittaa sitä että vain Veikkaus (aiemmin Veikkaus, RAY ja Fintoto) saa Suomessa tarjota ja mainostaa rahapelejä suomalaisille pelaajille. Pelaamista rajoitukset eivät kuitenkaan nyt eikä toivottavasti tulevaisuudessakaan koske.

Meillä kaikilla on Suomessa, demokraattisessa ja avoimessa oikeusvaltiossa, oikeus käyttää internetiä haluamallamme tavalla. Tämä koskee myös ulkomailla sijaitsevien, suomenkielisten nettikasinoiden palvelujen käyttämistä.

Voimme avata tilejä ja kirjautua ulkomaalaisille nettikasinoille ja pelaamaan siellä niin paljon kuin haluamme. On tietenkin hyvä muistaa että nettikasinoiden voitot ovat verovapaita vain jos ne tulevat EU-maista. Onneksi näihin kuuluvat muun muassa Malta ja Viro johon useimmat suomenkieliset nettikasinot ovar perustettu.

Rahapelien sääntely Suomessa ja Euroopassa

Suomella on oma rahapelejä koskeva lainsäädäntönsä, mutta myös Euroopan Unioni asettaa sille tietyt vaatimukset ja rajat. EU säännöistä ja periaatteista seuraa muun muassa että suomalaisille kasinopelaajille voitot ovat verovapaita kunhan varmistut siitä että nettikasinosi lisenssi on EU tai ETA maasta (Euroopan Talousalue).

Suomalaisen kasinopelaajan kannattaakin siis aina valita sellainen nettikasino joka toimii jonkun EU tai ETA-maan pelilisenssin alaisuudessa.

Nettikasino mainokset televisiossa

Moni ihmettelee miksi televisiossa (esim MTV, Discovery) voi usein nähdä ulkomaisten nettikasinoiden mainoksia, vaikka se Suomessa onkin kiellettyä. Tämä johtuu siitä että EU:n televisiomainontaa koskevien sääntöjen johdosta näiden kanavien toimintaan sovelletaan ns. lähetysvaltion lakia.

Oikeudelliset kysymykset ovat aina mielenkiintoisia, ja niistä suosittelemme tarvittaessa keskustelemaan asianajajan kanssa. Nettipelaamisen laillisuudesta sinun ei kuitenkaan tarvitse olla huolissasi.

Internet mainonta

Harva suomalainen joka selaa aktiivisesti internettiä, on voinut välttyä nettikasinoiden mainoksilta. Mainontaa ostavat sekä kasinoyritykset itse, että kumppanuusmarkkinointia harjoittavat kasinosivustot.

Myös nettikasinoita vertailevia sivustoja voi pitää mainontana, sillä niistä on usein linkkejä kasinoille joissa pelaaminen tapahtuu. Näitä suomenkielisiä sivustoja on runsaasti, esimerkiksi Suomenkielisetnettikasinot.com on yksi tällainen.

Pelaajalle itselleen kaikkien sivustojen selaaminen ja niiden kautta pelaaminen on joka tapauksessa laillista.

Rahapelien sääntely ja viranomaisvalvonta

Nettikasinoilla pelaaminen Suomessa on paitsi laillista, niin myös turvallista, sillä eurooppalaisten peliviranomaisten valvonnan alaisuudessa toimivien nettikasinoiden toiminta on tiukasti valvottua. Kokonaisuudessaan nettikasinoiden toimintaa säädelläänkin miltei yhtä yksityiskohtaisesti kuin pankkeja.

Kasinoille olisi nimittäin katastrofi joutua siihen tilanteeseen että menettäisivät pelilisenssinsä, kuten Global Gamingille kävi Ruotsissa kesällä 2019. Tästä syystä lakeja ja peliviranomaisten (kuten MGA Maltalla) määrittelemiä sääntöjä noudatetaan nykyään tunnollisesti.