Perintöoikeus on monimutkainen oikeudenala, ja sen soveltaminen vaihtelee maittain ja eri tilanteittain. Se määrittelee, miten kuolinpesä jaetaan perillisten kesken ja miten perinnönjako tapahtuu henkilön kuoleman jälkeen.
Artikkelimme tarjoaa yleispätevän kuvan perintöoikeudesta Suomessa. Jos tarvitset tarkempaa tietoa tai neuvontaa perintöoikeuden käytännöistä ja soveltamisesta, suosittelemme kääntymään asiantuntijan, kuten lakimiehen tai perintöverotusta hoitavan viranomaisen, puoleen.
Perilliset ja kuolinpesä
Kun henkilö kuolee, hänen omaisuudestaan muodostuu kuolinpesä. Kuolinpesä käsittää vainajan jälkeensä jättämän omaisuuden, kuten kiinteistöt, rahavarat, sijoitukset, osakkuudet, ajoneuvot ja muut esineet. Kuolinpesän hoitamisesta vastaa yleensä pesänhoitaja tai perittävän testamentissa määrätty henkilö. Tavallisesti perintö jaetaan perintökaaren, testamentin tai avioehdon perusteella.
Testamentti on asiakirja, jossa henkilö määrää kuolinpesänsä jakamisesta omien toiveidensa mukaan. Esimerkiksi nettikasinoiden rahapeleistä saatu summa voidaan testamentilla osoittaa tietylle henkilölle. Itse pelitiliä ei kuitenkaan voi jakaa tai siirtää eteenpäin, vaan se on aina henkilökohtainen ja sulkeutuu. Läheiset saavat pelitilin suljettua ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun tai tili lukkiutuu itsestään, kun se on ollut tarpeeksi kauan inaktiivisena.
Mikäli testamenttia ei ole, sovelletaan perintökaarta, joka määrittelee perilliset ja perinnönjaon tietyissä sukulaisuussuhteissa. Perilliset ovat usein perittävän läheisiä sukulaisia, kuten puoliso, lapset, vanhemmat ja sisarukset. Myös aviopuolison kuoleman jälkeen syntyneet lapset tai ottolapset voivat kuulua perintökaareen.
Läheisimmät sukulaiset saavat perinnöstä suuremman osan kuin kaukaisemmat sukulaiset:
- Lapset ja heidän jälkeläisensä: Mikäli perittävällä ei ole avio-oikeuden alaista puolisoa, perinnön saavat perittävän lapset ja heidän jälkeläisensä tasaosuuksin.
- Avio-oikeuden alainen puoliso: Avio-oikeuden alainen puoliso perii kuolleen puolisonsa omaisuuden ellei perittävä ole testamentilla tai avioehdolla määrännyt toisin.
- Vanhemmat: Jos perittävällä ei ole puolisoa eikä jälkeläisiä, perintö menee perittävän vanhemmille tasaosuuksin.
- Sisarukset ja heidän jälkeläisensä: Mikäli perittävällä ei ole puolisoa, jälkeläisiä eikä vanhempia, perintö jaetaan perittävän sisarusten ja heidän jälkeläistensä kesken.
- Isovanhemmat: Jos perittävällä ei ole edellä mainittuja perillisiä, perintö menee perittävän isovanhemmille tasaosuuksin. Isovanhempien puutteessa heidän osansa saavat sedät, tädit, enot ja viimeisenä valtio.
Suomessa vakituisesti asuvalla ulkomaalaisella on yhtäläinen oikeus perinnön jakoon toisin mainita.
Perinnönjako puolison kuollessa
Suomessa perinnönjako aviopuolison tai rekisteröidyssä parisuhteessa eläneen puolison kuollessa perustuu perintökaaren määräyksiin. Perintökaaren mukaan puolison kuollessa leski perii ensin ns. lakiosaansa vastaavan osan perittävän varallisuudesta. Lakiosa on puolet siitä osuudesta, jonka leski olisi perinyt avioehtosopimuksesta riippumatta. Huomionarvoista on, ettei avopuolisoa lasketa perintökaaressa puolisoksi.
Mikäli perittävä on jättänyt jälkeensä jälkeläisiä, leski voi lisäksi saada hallintaoikeuden perinnöstä, mikä tarkoittaa, että leski saa käyttää perittävän omaisuutta elämiseensä ja hyödyntää sen tuottoja, mutta perintö itsessään siirtyy jälkeläisille. Hallintaoikeus on voimassa lesken eliniän tai toistaiseksi, jos erityisiä syitä on.
Jos perittävänä ei ole jälkeläisiä, leski perii koko perinnön. On myös mahdollista, että perittävällä on ollut testamentti, jossa hän on määrännyt erilaisesta perinnönjaosta. Testamentissa perittävä voi määrätä esimerkiksi, että leski perii kaiken omaisuuden tai tietyn osan siitä.
Vainajan velkojen periytyminen
Perintöoikeuden puitteissa perilliset voivat periä sekä varallisuutta että velkoja. Perintöön kuuluu yleensä sekä aktiivista omaisuutta, kuten kiinteistöjä ja rahaa, että passiivista omaisuutta, kuten velkoja ja velvoitteita. Perilliset voivat joutua vastaamaan myös perittävän veloista, jos perintöön kuuluva omaisuus ei kata kaikkia velkoja.
Kuolinpesä vastaa perittävän veloista omalla omaisuudellaan. Velkoja voidaan maksaa perittävän varoista, ja mikäli varallisuus ei riitä velkojen kattamiseen, velat voidaan periä myös perillisiltä.
Perilliset eivät kuitenkaan ole vastuussa perittävän veloista omalla omaisuudellaan, elleivät he ole esimerkiksi antaneet takauksia tai ole yhteisvastuullisesti vastuussa veloista. Veloista vastataan perintöosuuksiensa mukaisessa suhteessa. Jos perittävällä on velkoja, jotka ylittävät perittävän varallisuuden, perintöä kutsutaan nettovelkaperinnöksi, eikä perillisille yleensä jää mitään perinnöstä saatavaa.
On tärkeää, että perittävän velat selvitetään kuolinpesän hoitamisen yhteydessä. Pesänhoitaja tai asianajaja voi auttaa selvittämään ja maksamaan velat kuolinpesän varoista sekä hoitaa velkojien kanssa tarvittavia neuvotteluja.
Testamentin tekeminen
Testamentin tekeminen on Suomessa vapaaehtoista, eli testamentti ei ole pakollinen. Testamentti on kuitenkin hyödyllinen väline, jonka avulla voit määrätä omaisuutesi jakamisesta kuolemasi jälkeen omien toiveidesi mukaisesti.
Alla on muutamia vinkkejä testamentin laatimiseen Suomessa:
- Ota avuksesi asiantuntija: Testamentin laatiminen voi olla monimutkaista, joten on suositeltavaa saada apua asiantuntijalta, kuten lakimieheltä tai asianajajalta, varmistaaksesi, että testamentti vastaa tarpeitasi ja täyttää lain vaatimukset.
- Mieti tarkkaan testamentin sisältöä: Mieti, miten haluat jakaa omaisuutesi perillisillesi ja muille mahdollisille saajille. Voit määrätä erityisistä perinnöistä, osuuksien jakamisesta tai vaikkapa hyväntekeväisyyteen lahjoittamisesta.
- Huomioi lakimääräykset: Testamentin tulee olla lainmukainen, joten on tärkeää tutustua perintöoikeuden sääntöihin ja lakimääräyksiin. Esimerkiksi lakiosa on otettava huomioon, ja tietyissä tilanteissa lakiosan suojaamat perilliset eivät voi olla täysin syrjäytettyjä testamentilla.
- Selkeä ja ymmärrettävä kieli: Kirjoita testamentti selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä. Varmista, että testamentti ilmaisee selkeästi toiveesi ja tarkoituksesi jakaa omaisuutesi.
- Päivitä testamenttia tarvittaessa: Testamentti ei ole pysyvä asiakirja, ja on suositeltavaa päivittää sitä tarpeen mukaan. Muutokset perheolosuhteissa, omaisuuden koostumuksessa tai toiveissa voivat vaikuttaa testamentin päivittämisen tarpeeseen.
Muista, että nämä vinkit ovat yleisluonteisia, ja jokaisen yksilöllinen tilanne voi vaikuttaa testamentin sisältöön ja tarvittaviin toimenpiteisiin.
Mitä tehdä kun saa perinnön?
Kun saat perinnön on joitakin asioita, jotka sinun tulee ottaa huomioon ja joita voit tehdä perinnön asianmukaiseksi lunastamiseksi.
Jos saat tiedon perinnöstä esimerkiksi kuolinpesän hoitajalta tai asianajajalta, sinun tulee ilmoittaa hyväksyväsi perinnön. Ilmoitus voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti, ja sen tarkoituksena on osoittaa halukkuutesi ottaa vastaan perintö.
Seuraavaksi sinun tulee selvittää kuolinpesän varallisuus ja velat. Tämä voi sisältää esimerkiksi kiinteistöt, rahavarat, sijoitukset, ajoneuvot ja muun omaisuuden. Lisäksi on tärkeää selvittää, mitä velkoja kuolinpesällä on ja miten ne tulisi käsitellä. Perinnöstä voi aiheutua perintöveroa, ja sinun tulee ilmoittaa perintöverotuksesta verottajalle.
Mikäli kuolinpesässä on useampia perillisiä, perinnönjako tulee valmistella ja toteuttaa. Tässä vaiheessa yhteistyö muiden perillisten ja tarvittaessa kuolinpesän hoitajan tai asianajajan kanssa on tärkeää. Perinnönjakosopimus tai perinnönjakokirja voidaan laatia, ja siinä määritellään perillisten osuudet ja perintöomaisuuden jakaminen.
Kun perinnönjako on suoritettu, tulee huolehtia kuolinpesän loppuunsaattamisesta. Tähän voi kuulua esimerkiksi kuolinpesän tilien sulkeminen, velkojen maksaminen ja kuolinpesän varojen siirtäminen perillisille.
