Osakeyhtion hallituksen vastuu

hallituksen kokous

Varsinkin pienissä osakeyhtiöissä hallituksen rooli on usein melko vähäinen. Hallitus saattaa koostua vain yrittäjästä itsestään ja toisesta henkilöstä eli varajäsenestä, usein lähipiiriin kuuluvasta.

Hallitus on kuitenkin lakisääteinen osakeyhtiön toimielin, ja rooli siinä tuo myös vastuuta lain näkökulmasta. Erityisesti tämä koskee yhtiön varojen ja velvoitteiden hoitamista.

Hallituksen on noudatettava toiminnassaan osakeyhtiölakia. Yksi tärkeistä sen periaatteista on osakkeenomistajien yhdenvertaisuus. Hallitus ei saa siis tehdä päätöksiä jotka antavat perusteetonta etua yhdelle omistajalle toisen asemaa huonontaen.

7 §
Yhdenvertaisuus

Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

Osakeyhtiölaki

Hallitus voi siirtää päätöksiä yhtiökokouksen tehtäväksi, mutta tämä ei kuitenkaan vapauta hallitusta vastuusta, sillä hallitus on yrityksessä se elin, joka toimeenpanee päätökset.

Hallituksen jäsen on korvausvelvollinen suhteessa yhtiöön, mikäli on aiheuttanut sille toiminnallaan vahinkoa. Vastuu ei koske liiketoimintaan liittyviä huonoja päätöksiä, vaan ainoastaan huolimattomuudesta ja tahallisuudesta johtuvia virheitä.

Lakiin sisältyy ns. tuottamusolettama.

Tehtävien laiminlyönti voi myös johtaa seuraamuksiin lain kannalta. Tällaisia laiminlyöntejä voivat olla esimerkiksi tilinpäätösasiakirjojen jättäminen toimittamatta. Myös kirjanpitolaki on siis huomioitava

Joskus on ongelmallista, että hallitus on se elin joka myöntää itselleen vastuuvapauden. Näissä tilanteissa mahdollisen vahingon aiheuttajan tulisi jäävätä itsensä.

Yksittäinen osakkeenomistaja joka kokee tulleensa kaltoinkohdelluksi, saattaa siis edelleen ajaa asiaansa yhtiötä kohtaan, vastuuvapauden myöntämisestä huolimatta.

Tyypillisesti hallituksen vastuu korostuu tilanteissa, joissa yhtiö ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin. Kun oma pääoma laskee alle puoleen osakepääomasta, on hallituksen ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin.

Taloyhtiö

Taloyhtiön eli asunto-osakeyhtiön on monille suomalaisille ensimmäinen ja ainoa hallituspaikka. Jopa 300,000 suomalaista kuuluu tällaisiin lakisääteisiin elimiin.

Monet samat vastuut ja velvollisuudet koskevat myös taloyhtiöiden hallituksia. Tärkein toimintaa säätelevä laki on Asunto-osakeyhtiölaki.

Samoin kuin muuta liiketoiminta harjoittavassa yhtiössä, myös asunto-osakeyhtiössä osakkaiden yhdenvertaisuudesta huolehtiminen on tärkeää.

Hallitusta ei siis tule käyttää omien tai lähipiirin etujen edistämiseen. Tärkeää on myös tarvittaessa turvautua ammattimaisten asianajopalveluiden apuun.

Osakeyhtiön myöntämät lainat lähipiirille

laina osakeyhtion lahipiirille

Osakeyhtiön myöntämä laina sen lähipiiriin kuuluvalle yksityishenkilölle on varsin monimutkainen lainopillinen kysymys. Asian laita kannattaa tarkistaa pätevältä lakimieheltä jo ennen lainan myöntämistä, jotta mahdollisilta haitallisilta seuraamuksilta vältytään.

Asiaa säätelee Osakeyhtiölaki (OYL), ja erityisesti sen luku 13 joka käsittelee yhtiön varojen jakamista. Kauppakamaritieto sanoo asiasta seuraavaa:

Yhtiössä saattaa olla ylimääräisiä varoja, joita ei haluta käyttää investointeihin tai jakaa omistajille. Tällöin saattaa tulla kyseeseen varojen lainaaminen. Mikäli yhtiön toimialaan ei kuulu lainananto, ei lainan antaminen välttämättä kuulu yhtiön normaaliin toimintaan, jolloin joudutaan arvioimaan lainan antamisen hyväksyttävyyttä osakeyhtiölain (OYL) kannalta.

Lähde: Kauppakamaritieto

Ratkaisevaa asiassa on ennen kaikkea yhtiön etu, eli palveleeko lainananto yhtiön toiminnan tarkoitusta. Osakeyhtiön tehtävä on tuottaa voittoa eli osinkoa omistajilleen, ja rahan jakaminen pois, varsinkin alihintaan, ei välttämättä tätä päämäärää edistä.

Huomioitava on seuraavat seikat:

  • Huolellisuusvelvoite: Onko lainansaajan maksukyky selvitetty riittävän tarkasti, niin että yhtiölle ei aiheudu vahinkoa.
  • Koron määrä: Verotuksellisesti laina voidaan tulkita piilotetuksi osingonjaoksi, mikäli korkoa ei ole tai se on poikkeuksellisen matala markkinoihin nähden
  • Avoimuus: Yhtiön toimintakertomuksen on sisällettävä eriteltynä myös rahalainat ja vakuudet, yhteismäärän ylittäessä 20000 euroa
  • Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus: Osakkeenomistajia tai myöskään yhtiön velkojia ei saa asettaa epäedulliseen asemaan lainansaajaan nähden

Kysy siis ennen kaikkea: Onko laina liiketaloudellisesti perusteltavissa?

Yksilön eli tässä tapauksessa lainansaajan on harkittava asiaa myös henkilökohtaisen verotuksen kannalta. Osakkaan tai hänen perheenjäsenensä saama laina voidaan lukea pääomatuloksi. Ks. verottajan ohje.

Tuloverolain (TVL) 53 a §:ssä käsitellään rahalainaa, jonka osakas tai hänen perheenjäsenensä on saanut osakeyhtiöltään verovuoden aikana ja joka on maksamatta vielä verovuoden päättyessä. Tällainen osakaslaina on lainansaajan veronalaista pääomatuloa, jos lainansaaja tai hänen perheenjäsenensä omistavat yhdessä tai erikseen vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Suoraan omistukseen rinnastetaan välillinen omistus.

Lähde: Vero.fi

Seuraamukset

Mikäli lainan katsotaan rikkoneen lainsäädäntöä, seuraamukset voivat olla vakavia. Rahaa saanut henkilö voidaan määrätä palauttamaan lainasumman, lainan myöntäjät voivat olla sekä vahingonkorvausvastuussa suhteessa yhtiöön, että rikosoikeudellisessa vastuussa. (Osakeyhtiörikos)

Isompien yhtiöiden tulee harkita asiaa myös maineseikkojen kannalta. Julkisuudessa erilaiset sisäpiirin etuudet saattavat herättää närää, jopa skandaalin. Pelkkä laillisuus ei siis ole ainoa huomioitava tekijä.